Könnin sukusivut lyhyesti



Könnin suku



Könnin kellot



Ensimmäisten Könnien sukutaulut



Sukutuotteet



Sukukokoukset



Oltermannit



Sukukirja



Muistelmia



Tarinoita Könneistä



Könniläistä lukemistoa



Könnin sukuseura ry.



Käden taidot



Könniläiset yritykset



Palaute



Kuvagalleria



Sivukartta



Ajankohtaista



Linkit



Könnin musiikki

 

 

 

 

Tarinoita Könneistä

Silmäneulojen teko
Könnin kuokkamies
Könnin pirut
Väenruokintakone
Lääkärillä käynti Iisalmessa

Könnien tunnetut piirteet kuten taitavuus, mielikuvituksen rikkaus, käden taidot, ajatuksen selkeys, ovat synnyttäneet erinäisen määrän tarinoita kansan keskuuteen. Tarinat kuvaavat huikeita suorituksia, kekseliäisyyttä, mystiikkaa, huumoria. Olemme keräämässä niitä esille.

Tunnetko lisää tarinoita tai oletko kuullut/lukenut jonkun tarinan toisella tapaa kerrottuna? Pyydämme ystävällisesti lähettämään tiedon tarinasta oltermannikunnalle (oltermannien osoitteet löytyvät nettisivuilta), että voimme täydentää tähän asti kerättyjen tarinoiden joukkoa. Kiitos etukäteen!

Silmäneulojen teko

Englantilaiset olivat julistaneet kilpailun, kuka pystyisi valmistamaan hienoimman silmäneulan. Ruotsalaiset luulivat jo voittaneensa, kun heidän neulansa näytti ohuemmalta kuin Könnin mestarien neula. Mutta Könnin -mestari ruuvasi neulan toisen pään auki, jolloin osoittautui, että neula olikin neulakotelo, jonka sisällä oli tusina hienonhienoja neuloja! (mm. tämä tarina muutaman muun tarinan ohella löytyy tunnistamattoman opiskelijan opinnäytteestä, Leena-Sisko ja Kalevi (ilmeisesti) Ignatius Imatralta toimittivat Ukko-Könnille 1980 -luvulla)

Könnin kuokkamies

Tarina mystisestä ja tehokkaasta laitteesta lienee syntynyt Könnin suunnattomista raivaustuloksista tai esim. liekojen nostokoneesta jonkun epäilyn mukaan. Kyseessä oli automaattinen kuokkamies, jonka yksi Könnin mestareista olisi luonut. Kuokkamies tarinoiden mukaan kuokki maata ja työnsi kärryjä pellolla. Ohikulkijat nostivat kuokkamiehelle kättä ja tervehtivät. Kuokkamies pysyi kuitenkin vaiti, sillä Könnin mestari oli tehnyt sen töitä tekemään eikä puhumaan. Tarinasta riippuen joko isännän tai rengin tuli kääntää kuokkamies aina pellon päässä, koska Könnin mestari oli tehnyt kuokkamiehen kulkemaan vain eteenpäin.

Akseli Gallen-Kallela teki kuokkamiehen hahmon v. 1908 Seitsemän veljeksen kuvitukseen. Aleksis Kiven tekstissä Könnin kuokkamiestä käytetään henkilön (Lauri itsestään) kuvauksessa: "on minua yhdeksikin mielitty kuvata ja kutsua ; mäyräksi, Könnin kuokkamieheksi ja sen tuhanneksi täällä" . Kuvauksella tarkoitetaan jäykkää ihmistä, Könnin kuokkamies kun liikkui käsityksien mukaan jäykästi.

Matti Yli-Rahnasto muisteli v. 2006 Espoon sukukokouksessa tarinoita Könnin kuokkamiehestä: "Kuokkamies oli tehty raudasta ja sai voimansa tuulesta. Sen ollessa Kyrönjoen rantaniityllä "kuokulla" se oli suistunut jokeen Laivapään "mukas". (yhden tarinan mukaan renki oli nukahtanut siinä kohtaa pellon päässä, yhden tarinan mukaan kyseessä oli suunniteltu teko. Kuokkamiestä kun pidettiin ylimielisenä hiljaisuutensa vuoksi). Niillä tienoilla joessa on erittäin syvä paikka. Sattumoisin juuri samalla kohtaa joen itäpuolella on ollut kotini alajokipalsta eli Rahnaston numeron sarkoja. Vaan ei onkehen oo kuokkamies tarttunu!

Könnin pirut

Yhden esiintyneen päätelmän mukaan saaneet alkunsa ilkikurisista oppilaista, jotka hyvin perehtyneinä mekaanisiin asioihin pystyivät toimeenpanemaan navetassa kaikenlaisia luonnonmullistuksia. Mm. luudat lensivät aivan itsestään, karjakon alta tuoli rikkoutui, kaappien ovet sulkeutuivat itsestään, tuulen viuhinaa vintillä jne!

Mestarillisen könniläisen taidonnäytteen nähtyään yhden sepän tiedetään lausuneen: "Jonsei tuo ollut Könni, niin se oli itte piru"!

Lentävänä lauseena tunnetaan myös: Jonset soo piru, niin soot Könni! joka kuvastaa Könneihin liittyvää mystiikkaa.

Väenruokintakone

Yhden tarinan mukaan Könni rakensi väkensä syömiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi vehkeen, joka kiinnitettiin pöydän päähän. Väki aukoi suutaan ja emäntä väänsi veiviä, jolloin ruoka nopeasti ja vaivattomasti siirtyi vadista suuhun.

Lääkärillä käynti Iisalmessa

Yli-Könnin isännän ollessa kerran kelloja ylöslaittamassa Iisalmessa hän tunsi itsensä huonovointiseksi ja meni lääkäriin. Hän istahti talon parhaalle sohvalle odottelemaan lääkärin tuloa. Lääkärin saavuttua ja luotua ihmettelevän silmäyksen mahtavaan vieraaseen tämä nousi seisomaan ja sanoi: "Minä olen se Ilmajoen Könni". Lääkäri tutki hänet ja määräsi maksuksi 25 ruplaa, jota potilas moitti kalliiksi. Lääkäri sanoi siihen, että "tehän olette se Ilmajoen Könni"!